Jaana Nurro remontoi kauniin vanhan huvilan Toilassa Itä-Virumaalla ja perusti majoituspaikan

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Kun Jaana Nurro näki ensimmäisen kerran Villa Meretaren Toilassa Itä-Virumaalla, se oli huonossa kunnossa. Lunta tunki tupaan rikkinäisistä ikkunoista ja talo oli muutenkin rapistunut.

Siitä huolimatta hän pystyi kuvittelemaan, miten kaunis talo olisi remontoituna ja täynnä ihmisiä. Ensimmäinen kosketus huvilaan tapahtui vuonna 2000, jolloin huvila myös ostettiin. Nyt hän emmännöi huvilaa ja ottaa vastaan vieraita useista eri maista.

Huvilan yhdeksän huonetta ovat ahkerassa käytössä. Majoituspaikkoja on 20. Siellä käy monia työmatkalaisia ja vakiovieraita. Myös monet suomalaiset ovat löytäneet pienen ja viehättävän majoituspaikan, jonka vieressä on komea historiallinen Oru-puisto ja meren rantaan on lyhyt matka. Bussikin tulee läheisestä Jöhvin kaupungista aivan talon viereen. Huvilaan pääsee bussilla myös Tallinnasta.

Jaana Nurro

Ennen kuin oltiin näin pitkällä, talo tarvitsi pitkän ja perusteellisen remontin. Jaana Nurron isällä on saneerausfirma ja häneltä Jaana sai valtavasti tukea remontin toteutuksessa. Myös syvänmerensukeltajana työskentelevä Jaanan irlantilainen mies Mark Ó'Doherty on taitava käsistään.

"Kaikki piti tehdä alusta saakka sähköjen vetämisestä lähtien. Viemäröinti onneksi toimi. Ellei se olisi ollut kunnossa, urakka olisi ollut kannattamaton", Jaana sanoo.

Papereiden mukaan Villa Meretare on valmistunut vuonna 1904. Virossa valmistumisvuosi vanhoissa rakennuksissa oli, kun viimeinenkin kattotiili tai päre oli paikallaan. Talon rakentaminen on alkanut 1800-luvun puolella.

Sen rakennutti varakas liikemies Grigori Jelissejev, joka omisti myös Orun puistossa olleen linnan. Linna tuhoutui toisessa maailmansodassa. Kummankin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gavril Baranoskilt.

"Talossa on vaikutteita Etelä-Ranskasta ja Etelä-Italiasta. Jelissejevillä oli huvilat molemmissa maissa."

Kaikki yhdeksän huonetta ovat sisutukseltaan erilaisia. Jaana Nurro on hankkinut huonekaluja antiikkiliikkeistä ja saanut niitä perintönä. Huoneissa on kartanon tunnelmaa. Neliöitä huvilassa on 1200, joten sen kunnossapidossa riittää työtä. Huvila avattiin vuonna 2006.

Talvella Jaana Nurrolla on apunaan yksi työntekijä. Molemmat omistajat Jaana ja Mark tekevät itse paljon töitä huvilassa. Kesällä huvila on usein täynnä, jolloin sesonkiapua tarvitaan.

Illallinen on mahdollinen tilauksesta ryhmille. Jaanan harrastuksena on luoda makuelämyksiä keittiöstä.

Jaana Nurro on kotoisin Helsingistä. Hänellä on kaupallinen koulutus ja Helsingissä hän pyöritti omaa firmaa. Hän kulki monta vuotta Viron ja Suomen väliä, mutta se oli liian raskasta ja hän päätti jäädä asumaan kokonaan Viroon.

Kaikki huoneet ovat erilaisia.

Toila on Jaanan mielestä mukava pikkukylä. Naapureissa asuu monia kahdeksankymppisiä, joiden kanssa Jaana vaihtaa kuulumisia.

"Nytkin meidät on kutsuttu naapuriin 85-vuotisjuhlille."

Villa Meretaressa järjestetään kursseja ja työpajoja. Jaana on erityisen kiinnostunut hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvistä kursseista.

"Meille voi tilata halutessa hierojan ja alakerrassa lämpiää puusauna. Siellä on myös takkahuone."

Ja toki kun ollaan Virossa ja vanhassa huvilassa, siellä liikkuu kummitus.

"Kummitus on ystävällinen nainen, eikä tee kenellekään pahaa", Jaana hymyilee.

Katso video Oru-puistosta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Aamiainen.

Konsertteja, balettia, urheilukilpailuja ja rantaelämää Itä-Virumaalla - Jõhvissa on upea konserttitalo, Narva-Jõesuun hiekkarannoilla tanssitaan ja urheillaan

Rantaelämää Narva-Jöesuussa.

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Ida-Viru.ee

Tallinna tunnetaan Suomessa vilkkaasta kulttuurielämästään, mutta myös muualla Virossa on runsasta ja monipuolista kulttuuritarjontaa. Taide-elämyksiä ja seikkailuja löytää muun muassa Itä-Virumaalta, joka tarjoaa paljon hyviä konsertteja,  balettifestivaaleja, urheilutapahtumia ja markkinoita.

Itä-Virumaan maakunnan keskuspaikka on runsaan 10 000 asukkaan Jöhvi, jossa on komea konserttitalo. Se avattiin vuonna 2005.  Talon  isossa salissa on 926 istumapaikkaa ja kamarisalissa 170 istumapaikkaa. Jöhviin pääsee Tallinnasta parissa tunnissa bussilla tai omalla autolla. Siellä on majoituspaikkoja, mutta majoittumaan pääsee myös esimerkiksi läheiseen Toilan kylpylään.

Jõhvin konserttitalossa on pitkin kevättä kiinnostavia konsertteja.
Eesti Sinfonietta konsertoi Jöhvin konserttitalossa 20. tammikuuta Maano Männin johdolla. Irina Zahharenkova, piano, konsertoi 24.tammikuuta.
Eri puolilla Viroa järjestetään tammi-helmikuun vaihteessa Mustonen-festivaali. Jöhvissa ohjelmistossa on gaalakonsertti 4. helmikuuta. Siellä esiintyvät muiden muassa kamarikuoro Voces Musicales, Lasihelmipeli Sinfonietta sekä mandoliinisolistit Yakob Reuven (Israel) ja Mari Carmen Simon (Espanja).

Pohjoismainen intohimo -teemalla konsertoidaan 9. helmikuuta. Jazzkonsertin solistina on Villu Veski, saksofoni.
Suuri mandoliinikonsertti kuullaan 18. helmikuuta. Sata mandoliininsoittajaa juhlistaa 24. helmikuuta sata vuotta täyttävää Viron tasavaltaa.

Hemingway ja amerikkalainen jazz -tapahtuma järjestetään Jõhvissa 15. huhtikuuta. Siinä yhdistetään jazzia kirjailijan elämästä kertoviin tarinoihin ja tekstikatkelmiin.

Jöhvin konserttitalo avattiin vuonna 2005.

Jõhvin balettijuhlat järjestetään 26. huhtikuuta - 6. toukokuuta. Festivaalia on järjestetty vuodesta 2008 lähtien ja se on Itä-Virumaan tärkein kulttuuritapahtuma. Tänä keväänä siellä nähdään muun muassa Kratt-baletti Estonia-teatterin esittämänä.

Urheilutapahtumia voi seurata Alutagusen loma- ja urheilukeskuksessa. Maakunnan suurin hiihtokilpailu järjestetään 10. helmikuuta. Matkat ovat 20 ja 44 kilometriä perinteisellä tyylillä.
Polkupyörämaraton on vuorossa 28. huhtikuuta. Se on ensimmäinen etappi Viron polkupyörämaratonien sarjassa. Alutagusessa poljetaan  20 ja 46 kilometriä.

Urheilutapahtumia on tarjolla myös Kiviõlissa, jossa järjestetään kesäkuussa muun muassa sivuvaunullisten moottoripyörien MM-etappi, mäkiajot ja seikkailupuisto perheille. Kiviõliin kokoontuu 400 kilpailijaa 22 maasta 16.-17. kesäkuuta.

Sillamäen kaupungin keskustassa on virkeä kulttuurikeskus, jossa toimii muun muassa jazzklubi. Itämeren kulttuurisillat -tapahtuma tuo Sillamäessä yhteen kansanmuusikoita ja tanssijoita Virosta, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta 25.-27. toukokuuta.
Kirjan ja ruusun päivää Sillamäellä vietetään 23. huhtikuuta. Silloin on tapahtumia muun muassa kirjastossa. Juhannusjuhlat ovat 23. kesäkuuta.
Keskikesällä 29. kesäkuuta.-1. heinäkuuta vietetään Sillamäen kaupunki- ja meripäiviä. Viro 100 vuotta -juhlakonsertti kaupungissa järjestetään  21. syyskuuta.
Sillamäessä on kiinnostavaa tutkia myös uutta puistokatua Kulttuuritalolta merenrantaan, joka avattiin ennen joulua.

Narvassa tapahtumien keskuspaikkoja ovat Narvan linna ja rantabulevardi. Kesäkausi avataan toukokuussa markkinoilla, jolloin on mahdollista maistaa eri ravintoloiden herkkuja musiikin säestyksellä. Narvan kaupunkipäivät ovat 31. toukokuuta.-3. kesäkuuta ja keskiaikafestivaali kesä-heinäkuun vaihteessa. Kaupunkijuoksu Narvassa järjestetään 9. kesäkuuta.
Erityisen paljon taphtumia Narvassa on syksyisin, koska Narva on nimitetty Viron syyspääkaupungiksi.

Narva-Jõesuu

Viidentoista kilometrin päässä Narvasta levittäytyvät Narva-Jõesuun hiekkarannat, jossa on etenkin kesäisin paljon tapahtumia. Kesäkausi avataan rannassa 10. kesäkuuta.
Kesä-heinäkuun taitteessa järjestetään kansainväliset tanssijuhlat, joiden tavoite on palauttaa Narva-Jõensuun loisteliaat perinteet ja luoda samalla uutta.
Kalastajien päivää vietetään 7. heinäkuuta. Sävellysfestivaalilla Baltian kielet on tarjolla mestarikursseja ja konsertteja 9.-22- heinäkuuta. Narva-Jöesuun kaupunkipäiviä vietetään 11. elokuuta ja syksyä juhlistetaan nahkiaspäivillä 22. syyskuuta.
Heinäkuun alkupuoliskolla 30. kesäkuuta - 16. heinäkuuta kansamusiikkifestivaali levittäytyy seitsemään eri kaupunkiin.

Viron musiikkikeskus

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Avinurmella nikkaroidaan puusta ja päreistä koreja, kiuluja ja leikkikaluja - työpajassa matkailijakin saa kokeilla nikkarointia

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Avinurmella Itä-Virumaalla lapset oppivat tekemään tuohesta ja päreestä koreja jo koulussa. Puutyöt kuuluvat opetusohjelmaan pienessä kylässä, jonka asukkaille puu on tarjonnut elannon satoja vuosia.

Puutöiden keskus on Avinurmen puuaitta, jossa hyllyt notkuvat koreja, kiuluja, leikkikaluja, pannunalusia ja koristeita. Myynnissä on 600 erilaista tuotetta. Suurin osa on tehty puusta.

Straussin perheyritys perusti puutuotteita valmistavan yrityksen Avinurmelle 23 vuotta sitten. Puuaitta rakennettiin seitsemän vuotta sitten. Siellä on kauppa, kahvila ja työpajoja. Puuaittaa emännöi Eveli Tooming.

Eveli Tooming

"Tuotteistamme 70 prosenttia menee vientiin, muun muassa Japaniin, Latviaan, Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen. Suomeen viedään erityisen paljon saunatuotteita", Eveli Tooming kertoo.

Puu saadaan ympäröivistä metsistä. Jonkun verran puuta tuodaan Avinurmeen myös Suomesta.

Avinurmen puuaitassa järjestetään kursseja kahdessatoissa erilaisessa työpajassa. Siellä taivutellaan päreistä koreja ja maalataan niitä, nikkaroidaan pieniä puukoruja, valetaan kynttilöitä ja leivotaan perinneleipää.

Työpajoissa käy paljon ryhmiä, ja ryhmän kannattaa varata etukäteen aika työpajalle. Jos paikalle sattuu tulemaan ilman ajanvarausta, puuaitassa on Eveli Toomingin 85-vuotias isoäiti opastamassa korin tekoa.

"Isoäiti ei puhu muuta kuin viroa, mutta hän näyttää, kuinka kori tehdään. Hän antaa ohjeet viroksi ja työpajaan tulevat ulkomaalaiset lapset oppivat samalla hieman viroa."

Avinurmen perinteet puukylänä ovat pitkät. Asutusta alueella on ollut jo 1300-luvulla.
"Täällä on paljon metsiä, mutta vähän laidunmaata. Ihmiset oppivat hankkimaan elantonsa puusta."

Puun käyttämistä helpotti se, että Venäjän vallan aikana Avinurme kuului tsaarin maihin, eikä tsaarilla ollut aikaa valvoa, kuinka metsää käytettiin. Sitä sai hyödyntää paljon vapaammin kuin kartanoiden omistuksessa olleita maa-alueita.

Koska Avinurme sijaitsee syrjässä valtakeskuksista, sinne rakennettiin kapearaiteinen rautatie puutavaroiden kuljetusta varten.

Rautatie ei ole enää käytössä, mutta kyläläiset ovat kunnostaneet muutaman vaunun museojunaksi. Talkoisiin osallistui muun maussa koululaisia. Yksi vaunu on sisutettu kuvaamaan kyydityksiä vuonna 1949. Avinurmeltakin kyyditettiin väkeä Siperiaan pakkotyöhön. Vaunu on surullista katsottavaa.

Katso video Avinurmesta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta. 

 www.idaviru.ee/fi

Puuaitan kotisivut

Joulupukki vie lapset seikkailemaan Alutagusen joulumaassa Itä-Virumaalla - seikkailumaassa kiivetään puuhun ja tehdään joulukoristeita

Virolaispukit Alutagusen seikkailumaassa. Kuva Alutaguse.

Sirpa Pääkkönen, teksti

Ota koppi, 8-vuotias Ksenja heittää pallon äidilleen Julia Pavlovalle Alutagusen joulumaassa Itä-Virumaalla. Urheilukeskuksen salia koristavat  joulukuusi ja takka. Lattialla lojuu tyynyjä ja pehmoleluluja. Pöytä pursuaa askartelutarvikkeita.
Sali on yksi etappi jouluisella parin tunnin seikkailukierroksella, jossa lapset saavat erilaisia tehtäviä.

Sisätiloissa askarrellaan, mutta sitä ennen seikkaillaan ulkona. Joulupukki odottaa lapsia puuhun rakennetun majan vieressä. Majan nimi on Harakan pesä. Se alla on aidattu haka, jossa tänä vuonna tepastelee lampaita. Majaan pääsee kiipemään ja siellä odottaa tehtävä, jota eri sovi paljastaa etukäteen.

Joulupukki seuraa lapsiryhmää koko seikkailukierroksen ajan. Hän antaa ohjeita, minne polku milloinkin vie.

Alutagsen joulumaakierroksia on järjestetty neljän vuoden ajan.

Ksenja ja Julia Pavlova

"Keksimme lapsille joka vuosi uusia yllätyksiä. Muuten he sanovat, että tämähän oli jo viime vuonna. Eläimetkin vaihtuvat vuosittain. Viime vuonna oli vuohia", Joulumaassa työskentelevä Julia Pavlova sanoo.

Metsässä tehdään pieni seikkailuretki ennen kuin päästään sisätiloihin lämmittelemään ja askartelemaan esimerkiksi joulukuusen koristeita. Alutagusen joulukuusi on koristeltu itse tehdyillä koristeilla.
Pukki kertoo lapsille tarinoita ja laulaakin saa.

Loma- ja urheilukeskus Alutaguse sijaitsee Koillis-Virossa järvialueella Illukan kunnassa. Siellä on nelisenkymmentä metsäjärveä. Mäntymetsässä on paljon patikointireittejä ja alueella voi telttailla. Talvella metsiin tehdään latuja.

Kesällä voi testata Alutagusen seikkailuratoja, joiden vaikeusasteet vaihtelevat. Ratoja on yhteensä viisi.

Katso video Joulumaasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Alutagusen nettisivut

Pukki kertoo lapsille tarinaa.