Lapsiperheet viihtyvät Itä-Virossa - lue perheen matkasta Kiviõlin seikkailupuistoon, Toilan perhekylpylään ja Kukrusen kartanoon

Narva-Jõesuu houkuttelee hiekkarannoillaan.

Itä-Viron vetovoima lomakohteena kasvaa. Majoitustilastot kertovat, että toukokuussa ja alkukesästä  Itä-Virumaalla yöpyi enemmän suomalaisia kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin. Myös suomalainen media kirjoittaa Itä-Virosta. Rantapallo julkaisi neliosaisen  sarjan Itä-Viron lapsiperheille sopivista kohteista, Karjalainen vieraili Toilassa ja Voi Hyvin –lehti tutustui Kuremäen luostariin.

Lapsiperhe matkaili Itä-Virossa

 Rantapallon kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa nimimerkki Lähtöselvitetty kertoo perhematkasta Itä-Viroon, jossa mukana on kolme lasta. Lapsille yksi matka kohokohdista oli laivamatka Eckerö Linen Finlandialla leikkipaikkoineen. Ensimmäisenä päivänä perhe vieraili Kiviõlin seikkailukeskuksessa, joka sopii kokeilunhaluisille, koska siellä voi esimerkiksi ajaa mäkiautolla tai kiipeillä vaijereiden varassa.

Perhe yöpyi Toilan kylpylässä, jossa heitä ihastutti kylpyläosasto monine altaineen. Perhe nautti vaeltelusta luonnossa. Upea kokemus oli esimerkiksi Narva-Jõesuun hiekkarannat. Toinen hämmästyksen aihe oli Peipsijärvi, jossa vastaranta oli niin kaukana, että järvi tuntui meren kokoiselta. Kauksin rannalla on  mukavia samoilupolkuja.

Itä-Virossa on mukava osallistua käsityöpajoihin. Toilan kylpylähotellissa perhe pääsi muotoilemaan savimukit ja Avinurmen puuaitassa he maalasivat perhosrintaneulat.

Artikkelin kirjoittaneen Katjan mukaan Viron itäosissa on sellaista koskematonta tunnelmaa, joka muualta Virosta on hiljalleen kadonnut.  Luonto ja maisemat tekivät häneen suuren vaikutuksen.

www.rantapallo.fi

Seikkailua Kiviõlissä

Tasapainoilua seikkailupuistossa.

Kirjoitussarjan toisessa osassa Lähtöselvitetty kertoo Kiviõlin seikkailukeskuksesta. Seikkailukeskus on rakennettu entisen tuhkamäen päälle. Mäki syntyi, kun alueelta louhittiin palavaa kiveä, josta tuotettiin liuskeöljyä. Tuhkamäkeen kasattiin jätteet. Jätevuoren päälle rakennettiin laskettelukeskus.

Kiviõli on talvisin laskettelukeskus ja kesäisin seikkailupuisto. Lapset pitivät puiston leikkipaikoista ja kiipeilykohteista. Perhe nautti veneajelusta, koska lapsetkin pääsivät kokeilemaan ohjaamista.  Liikennekaupungissa on mukavia pieniä autoja. Kiviõli tarjosi perheelle enemmän tekemistä kuin aika antoi myöten.

www.rantapallo.fi

Perhekylpylä Toilassa

Lapset viihtyvät Toilan kylpylässä.

Sarjan kolmannessa osassa Lähtöselvitetty esittelee Toilan kylpylän. Rakennus oli alun perin kaivosmiesten parantola. Perusteellinen remontti tehtiin vuonna 2000, jolloin hotelliin rakennettiin altaat. Perhe viihtyi hyvin saunamaailmassa, jossa saunoja on peräti kymmenen. Myös kattoterassilla on kaksi saunaa ja palju.

Toilan kylpylä tunnetaan terveyskylpylänä, mutta kirjoittajan mukaan se sopii erittäin hyvin myös lapsiperheille. Pienimmille lapsille on tarjolla kellukkeita ja leluja. Lapset viihtyivät myös leikkitiloissa. Toilassa on pallomeri, paljon leluja, kiipeilyviidakko, liukumäkiä ja peliosasto. Perhe piti Toilan kylpylää keitaana, josta ei loman aikana tarvitsisi poistua minnekään.

www.rantapallo.fi

Kiehtova kartano

Lähtöselvitetyn Itä-Viron kierros päättyi  Kukrusen kartanoon, jossa perhe tutustui jo 1400-luvulla perustettuun kartanoon. Historiallinen kartano avattiin museona vuonna 2010.

Museossa saa tuntumaa siitä, miten kartanossa ennen vanhaan elettiin. Siellä voi pukeutua historiallisiin asuihin ja kirjoittaa sulkakynällä. Pelkkä oviaukosta kulkeminen leveässä vannehameessa on haastavaa.

Kukrusen leikkihuone.

Kartanon kuuluisin asukas oli tutkimusmatkailija Eduard von Toll, joka tutki napaseutuja. Hän kuoli retkellään vuonna 1902, kun hänen seurueensa etsi Jäämereltä Sannikovin maata. Kartanon kellarissa on Eduard von Tollille omistettu havainnollinen museo, joka kertoo hänen tutkimusmatkoistaan.

Lapsille on rakennettu pohjoisnavaksi sisutettu leikkihuone, jossa pienet lamput tuovat valoa pimeään lumimaisemaan. Lasten iloksi museossa juoksentelevat myös husky-koira ja sen pentu.

www.rantapallo.fi

Karjalainen ihastui Toilaan

Joensuussa ilmestyvän Karjalainen-lehden toimittaja Susanna Särkkä vieraili Toilassa, josta hän löysi Baltian upeimman puiston, Oru-puiston. Kirjoittaja nautti siitä, että Toilan rannoilla voi kulkea ilman turistilaumoja. Oru-puistoon sisältyy kosolti historiaa. Suomen presidentti P.E. Svinhufvud tapasi siellä Viron presidentin Konstantin Pätsin vuonna 1936. Alueelle rakennettiin komea linna 1890-luvulla, mutta se tuhoutui toisessa maailmansodassa.

Oru-puistoon on istutettu 270 pensas- ja puulajia. Osa tuotiin Kaukoidästä ja Amerikasta asti. Sinne pystytettiin myös veistoksia, suihkulähteitä, huvimajoja ja kukkatarhoja.

Puiston reunalle rakennettiin vuonna 1904 Villa Meretare vierasmajaksi.  Nykyään huvilaa emännöi suomalainen Jaana Nurro, joka ottaa huvilassa vastaan matkailijoita. Villa Meretareen mahtuu 20 vierasta.  Kaikki huoneet ovat erilaisia, ja ne on sisustettu antiikkikaupoista löytyneillä ja perinnöksi saaduilla huonekaluilla. (Karjalainen  14.7.2019)

www.karjalainen.fi

 Voi Hyvin vieraili luostarissa

Kuremäen luostari.

Voi Hyvin –lehti julkaisi heinäkuun numerossaan  (6/2019) laajan artikkelin Kuremäen luostarista. Luostarissa asuu ja työskentelee edelleen yli sata nunnaa. Luostarissa voi vierailla, mutta vierailijoiden on syytä antaa rauha askareitaan tekeville nunnille. Luostarin vierasmajassa voi yöpyä.

Kuremän luostari on kuuluisa pyhästä tammestaan ja pyhästä lähteestään. Tarinan mukaan talonpojat löysivät tammen haarasta ikonin 1500-luvun lopussa Liivin sodan aikana. Ikonin löytyminen oli merkki siitä, että paikalle piti rakentaa luostari. Nunnaluostaria alettiin rakentaa paljon myöhemmin, vuonna 1891.

Luostarin muurien ulkopuolella on pyhä lähde, jonka raikasta vettä voi maistaa. Alueella on useita kirkkoja ja asuinrakennuksia. Puiset asuinrakennukset on maalattu ruskeiksi ja väri sointuu hyvin kirkkoihin. Alueella voi ihastella kukkaistutuksia ja kahta kookasta puukekoa, jotka nunnat ovat koonneet polttopuista.

Pyhiinvaeltajat vaeltavat luostariin etenkin elokuussa, jolloin vietetään Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen päivää. Silloin pyhiinvaeltajat kiertävät kulkueena luostaria viikon ajan joka päivä.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Suomalaismedia kirjoittaa nyt Itä-Virosta - alue saa kiitosta kehittyvänä matkailukohteena

Narvan linnassa järjestettiin viime kesänä ensimmäistä kertaa Baltic Sun -festivaali.

Itäinen Viro on ollut vahvasti esillä suomalaisessa mediassa kesän ja syksyn aikana. Itä-Viro on saanut nostetta kehittyvänä matkailualueena. Erityisesti huomiota on saanut Narva. Kaupunki pyrkii Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2024. Presidentti Kersti Kaljulaid siirsi sinne osaksi syksyä työhuoneensa.

Baltic Guide: Narvassa on nyt pöhinää

Päätoimittaja Mikko Virta otsikoi lokakuun Baltic Guiden pääkirjoituksen ”Narva on seuraava (Narva is next)!”

Kekseliäät virolaiset käänsivät Krimin valtaukseen liittyvän iskulauseen myönteiseen muotoon, ja iskulause alkoi merkitä sitä, että Narva haluaa olla Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2024. Viroa edustava kulttuuripääkaupunki selviää vuoden 2019  lopussa. Ehdokkaana on myös Tartto.

Virran mukaan Narvan tavoite ei ole tuulesta temmattu.

”Narvassa on nyt pöhinää, jollaista on muualta Virosta turha hakea. Kesällä Narvassa järjestettiin monta uutta tapahtumaa, muun maussa Baltic Sun –musiikkifestivaali ja Kremlin satakielet –ulkoilmateatteri. Viimeinen saavutti sellaiset mittakaavat, että vastaavaa ei ole Virossa varmaankaan koskaan koettu”, Virta kirjoittaa.

Entisen tekstiilitehtaan Kreenholmin sisäpihalla esitetty Kremlin satakielet –musikaali keräsi yli 20 000 katsojaa.

Lue lisää: http://balticguide.ee/narva-seuraava-narva-next/

Lue Baltic Sun –festivaalista:  http://taidetarkkailija.blogspot.com/2018/07/erja-lyytinen-ja-curly-strings.html

Aamulehti: Raja lisää mielenkiintoa

Matti Kuusela kirjoitti Aamulehteen laajan artikkelin Narvasta.

Hänenkin artikkelissaan esiintyy iskulause "Narva is next!".
”Vaikea uskoa, että Suomessa missään kaupungissa olisi riittänyt älyä ja rohkeutta näin aggressiiviseen ja isoa naapuria varmasti ärsyttävään hyökkäykseen”,  Kuusela kirjoittaa.
Hän kysyy kaupunginarkkitehti Ivan Sergejeviltä, onko Narvalla realistisia mahdollisuuksia nousta kulttuuripääkaupungiksi.
Sergejev vakuuttaa, että ilman muuta.
”Me olemme outo ja siksi kiehtova kaupunki. Raja vain lisää mielenkiintoa”, Sergejev sanoo Aamulehden haastattelussa.
Narvan todellisena helmenä hän pitää Kreenholmin hylättyä tehdasaluetta. Sitä voi muuttaa kulttuurin ja ihmisten käyttöön kortteli kerrallaan.
Lue lisää: https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/venajan-ja-naton-rajalla-sijaitseva-kovia-kokenut-virolaiskaupunki-ei-pelkaa-arsyttaa-isoa-naapuria-hullunrohkea-narva-keksi-iskulauseen-jota-suomi-tuskin-uskaltaisi-kayttaa-201219237/
Lue Kreenholmista:  http://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/11/vierailu-kreenholmin-tehdassaarelle.html

Seura: Linnoja, kulttuuria ja kylpylöitä

Seura-lehdessä Ulla Janhonen loi katsauksen Itä-Viron tärkeimpiin matkailukohteisiin.
”Kaunis Itä-Viro tarjoaa matkailijalle linnoja, kulttuuria ja rentouttavia kylpylöitä”, Seura otsikoi juttunsa.
Itäisestä Virosta Seura suosittelee Avinurmen puutyöpajaa, Peipsijärven pohjoisrannikkoa, Mäetagusen kartanoa ja Meresuu spata. Jännittäviä ja erilaisia kohteita ovat Sillamäen kaupunki, Kreenholmi, Purtsen linna ja Narvan linna.
Lue Seuran artikkeli: https://seura.fi/matkailu/eurooppa/kaunis-ita-viro-tarjoaa-matkailijalle-linnoja-kulttuuria-ja-rentouttavia-kylpyloita/?shared=1813226-4fec6731-500

Festivaalitunnelmaa.

Lue lisää Avinurmen puuaitasta:  http://matkaita-viroon.blogspot.com/2017/12/avinurmella-nikkaroidaan-puusta-ja.html

Tallinna 24.ee: Muutoksen nälkä

Tallinna 24.ee kirjoittaa, että Narvassa on muutoksen nälkä ja uudet kulttuuritapahtumat rakentavat kaupungista luovan alan keskusta.
Kaupungissa on alettu tuottaa uusia kiinnostavia kulttuuritapahtumia. Mukana on yksittäisiä ihmisiä sekä  muun muassa Narvan museo ja kaupungissa sijaitseva taideresidenssi.
Lue lisää: https://www.tallinna24.ee/artikkeli/704535-rajakaupunki-narvassa-on-muutoksen-nalka-uudet-kulttuuritapahtumat-rakentavat

HBL: Profiilia kohotetaan idässä

Hufvudstadsbladet otsikoi pitkän ja perusteellisen artikkelinsa kirjoittamalla, että Viro kohottaa profiiliaan idässä ja panostaa suuresti Narvaan.
Toimittaja Maria Gestrin-Hager haastattelee artikkelissaan muun muassa Irene Käosaarta, joka työskentelee Viron integraatiohallinnossa. Käosaar pitää Narvaa virolaisena kaupunkina ja sen asukkaita virolaisina. Narvan asukkaista kuitenkin yli 80 prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää. Käosaar  toivoo, että kouluissa ja kielikeskuksissa opetettaisiin entistä enemmän viroa.
Myös HBL haastattelee kaupunginarkkitehti Ivan Sergejeviä  Narvan kulttuuripääkaupunkivisioista. Sergejev toivoo aktivismia ruohonjuuritasolle, jotta kaupungin kulttuuriprofiili nousee. Hän uskoo, että Narvalla on mahdollisuus olla uusi Manchester tai Bilbao.
Lue lisää: https://www.hbl.fi/artikel/estland-hojer-profilen-i-ost-satsar-stort-pa-narva-2/

Mäetagusen kartanohotellissa voi rentoutua kylpylässä, tehdä käsitöitä ja kokoontua viinakellarissa

Mäetagusen kartano.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Loma kartanohotellissa Virossa tarjoaa yhdistelmän ylellisyyttä, historiaa ja upeaa luontoa. Baltiansaksalaiset perustivat Viroon 1700- ja 1800-luvulla lukuisia kartanoita kauniille paikoille. Ne olivat talouden keskusia ja  palvelivat myös kulttuurielämää. Niissä oli kirjastoja ja niissä järjestettiin konsertteja ja teatteriesityksiä.

Nykyään monet vanhat kartanot on kunnostettu hotelleiksi. Itä-Virumaalla on useita kartanohotelleja. Yksi niistä on Mäetagusen kartanohotelli ja kylpylä.

Mäetagusen kartanon perusti Peter von Tiesenhausen vuonna 1542. Suuressa pohjan sodassa 1700-luvun alussa kartano paloi perustuksiaan myöten. Se rakennettiin uudelleen,
ja vuonna 1733 kartano siirtyi von Rosen -suvulle. Nykyinen päärakennus valmistui 1700-luvun lopussa.

Sisätiloja.

Kartanossa kokoontuu Mäetagusen kunnanhallitus. Kartanon entiseen vaunuvajaan on rakennettu kartanohotelli, ravintola, kylpylä ja saunaosasto. Hotellin 24 huoneessa voi yöpyä 50 vierasta. Kylpylässä on 25 metrin uima-allas, lastenallas, hieronta-allas, poreallas, löylysauna, höyrysauna ja infrapunasauna.

Alueella on myös käsityötalo, metsästysmuseo, ampumarata ja viinakellari. Viinakellarissa säilytettiin 1800-luvulla vodkaa, jota tuotettiin läheisessä viinanpolttimossa. Vodka varastoitiin  ihmisen korkuisiin tynnyreihin.

Kerran vuodessa, talvella, vodkaa myytiin Pietarin markkinoille.
Legendan mukaan kuljettajat ottivat viinahuikkia, jotta he selviäisivät kylmästä kuljetusmatkasta. Tynnyrin avaamisesta syntyneitä jälkiä korjailtiin tammenoksilla.

Nykyään viinakellarissa järjestetään seminaareja ja muita tilaisuuksia.

Pihapiirissä sijaitsee käsityötalo, joka entisöitiin vuonna 2013. Vieraat voivat osallistua käsityö-työpajoihin. Eniten taloa käyttävät kuitenkin koululaiset. Talon alakerrassa voi kokeilla puutöitä ja sepän pajaa. Toinen kerros on varattu taidekäsityölle ja ompelemiselle.

Käsityötalossa opiskellaan myös saippuan valmistamista, kynttilöiden tekoa, painotuotteiden valmistamista ja keramiikkaa.

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

www.moisahotell.ee

Vasemmalla viinakellari, oikealla spa.

Hotellihuoneita on 24.

Kartanossa voi pitää monenlaisia tilaisuuksia.

Kauniita yksityiskohtia katossa.

Entinen viinakellari.