Puutavara ja ruoka kulkivat kapeita raiteita pitkin - Avinurmen museojuna kertoo raideliikenteen historiasta

Avinurmen museojuna.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Avinurme on pieni  kylä Itä-Virumaalla lähellä Peipsijärveä. Se tunnetaan puutuotteita valmistavasta Avinurmen puuaitasta, josta kiulut, koristeet ja korit leviävät ympäri maailmaa.

Puuaitan lisäksi Avinurmella kannattaa käydä tutustumassa historialliseen junaan, jonka paikkakuntalaiset ovat kunnostaneet museojunaksi.

Avinurme sijaitsee metsien keskellä ja metsä on antanut kyläläisille elannon satoja vuosia. Tavaraliikennettä helpottamaan rakennettiin junarata, joka kulki Sondasta Mustveehen vuosina 1926-1972. Kapearaiteinen rata kulki Avinurmen läpi.
Kylästä vietiin tynnyreitä, puuesineitä ja koreja. Rautateitse kylään tuotiin ruokaa, polttoainetta ja hiekkaa.

Junan vaunu.

Rautatie toi vaurautta sen varrella oleviin kyliin viidenkymmenen vuoden ajan, mutta 1970-luvulla sen merkitys väheni ja se lakkautettiin.

Kyläläiset innostuivat kunnostamaan pätkän rautatietä ja junan museojunaksi 2000-luvun alussa. Rataa kunnostettiin noin 180 metriä ja  Kunnostustöissä ansioituivat etenkin koululaiset. Nuoret pojat tekivät 75 prosenttia töistä. Avajaisia vietettiin 23. kesäkuuta 2001 suuressa tynnyrijuhlassa.

Junassa on veturi, kahvilavaunu, eläinvaunu, matkustajavaunu ja vuoden 1949 kyydityksistä kertova vaunu.  Suuret kyyditykset alkoivat maaliskuussa 1949. Tuolloin Neuvostoliiton vallan allan olleesta Virosta kyyditettiin Siperiaan 20 000 virolaista.

Museojunassa on esillä myös paljon valokuvia junan historiasta ja kunnostuksesta. 

Kesäkuukaisina Avinurmen puuaitasta voi tilata nostalgisen junamatkan, joka vie meneiden vuosikymmenten tunnelmaan.

Lue Avinurmen puuaitasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Valokuvia.

Kyydityksestä kertova vaunu.

Sakan kartano Ontikan rantatörmällä Virossa tarjoaa ylellisyyttä, romantiikkaa ja upeita maisemia

Sakan kartano

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Sirpa Pääkkönen ja ida-Viru

Yksi houkutus matkustaa Viroon ovat kartanot. Baltiansaksalaiset perustivat Viroon kartanoita erityisesti 1700- ja 1800-luvulla. Ne olivat virkeitä talouden ja henkisen elämän keskuksia.

Vuoden 1910 paikkeilla Virossa oli parituhatta kartanoa, mutta sitten alkoi niiden rappio. Kartanoita tuhottiin pitkin 1900-lukua.

Kartano talvella.

Niiden arvo ymmärrettiin 1970- ja 1980-luvulla, jolloin kartanoita alettiin vähitellen kunnostaa. Kun maan itsenäisyys palautettiin 1991, kartanot tunnustettiin osaksi maan kulttuuriperintöä.

Kartanoita kunnostettiin hotelleiksi, kylpylöiksi, museoiksi ja kartanokouluiksi. Kartanot saivat tukea kunnostukseen muun muassa Viron valtiolta ja EU:lta. Kartanoita Virossa on nykyään viitsensataa.

Kartanoiden helmiin kuuluu Sakan kartano Ontikan rantatörmän reunalla Suomenlahden rannalla. Kartanon juuret ovat kaukana historiassa. Kartanon mailla oli maatila jo 1600-luvulla. Uusrenessanssia edustava kartanorakennus rakennettiin 1862-64. Sama suku, Löwis of Menar, piti kartanoa hallussaan 130 vuotta, mutta 1939 suku menetti sen toisille isännille.

Toisen maailmansodan aikana kartano otettiin sotilaskäyttöön. Se jälkeen se alkoi rapistua.

Täydellinen remontti tehtiin vasta 2000-luvulla ja hotellikäyttöön romanttinen kartano avattiin 2010.

Hotellissa on nyt ravintoloita, juhlasali, kokoushuoneita ja pieni kylpylä piharakennuksessa.
Kartanorakennusta nimitetään Herraintaloksi. Siellä on kolme sviittiä ja yhdeksän erilaista kartanotyyliin  sisutettua huonetta.

Öljymaalaukset koristavat seiniä huoneissa ja käytävillä. Huoneita on sisutettu suurilla posliiniruukuilla ja maljakoilla. Kaunis sisustus luo ylellisen tunnelman. Hääpareille on varattu oma romanttinen huone. 

Huvimaja

Piharakennus on saanaut nimekseen Cliff-hotelli. Huoneet ovat pienempiä ja edullisempia kuin päärakennuksessa. Siellä on myös kylpylä.

Kylpylässä voi kokeilla erilaisia hoitoja. Siellä voi kokeilla esimerkiksi maitokylpyä. Kädet saa pehmeiksi parafiinihoidolla. Spa-osasto tarjoaa myös erilaisia hierontoja ja valohoitoa. Saunoja on kolme.

Kartanosta pääsee merkityille retkipoluille. Lähistöllä on nuotiopaikka ja kyläkeinu. Rantaan pääsee rappusia pitkin. Hotelli sijaitsee rantörmällä. Kesäisin voi majoittua myös leirintäalueella.

https://www.saka.ee/en/

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Cliff-hotelli ja spa.

Rantatörmä.

Portaat vievät rantaan.

Huoneita kartanossa.

Huone Cliff-hotellissa.

Jaana Nurro remontoi kauniin vanhan huvilan Toilassa Itä-Virumaalla ja perusti majoituspaikan

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Kun Jaana Nurro näki ensimmäisen kerran Villa Meretaren Toilassa Itä-Virumaalla, se oli huonossa kunnossa. Lunta tunki tupaan rikkinäisistä ikkunoista ja talo oli muutenkin rapistunut.

Siitä huolimatta hän pystyi kuvittelemaan, miten kaunis talo olisi remontoituna ja täynnä ihmisiä. Ensimmäinen kosketus huvilaan tapahtui vuonna 2000, jolloin huvila myös ostettiin. Nyt hän emmännöi huvilaa ja ottaa vastaan vieraita useista eri maista.

Huvilan yhdeksän huonetta ovat ahkerassa käytössä. Majoituspaikkoja on 20. Siellä käy monia työmatkalaisia ja vakiovieraita. Myös monet suomalaiset ovat löytäneet pienen ja viehättävän majoituspaikan, jonka vieressä on komea historiallinen Oru-puisto ja meren rantaan on lyhyt matka. Bussikin tulee läheisestä Jöhvin kaupungista aivan talon viereen. Huvilaan pääsee bussilla myös Tallinnasta.

Jaana Nurro

Ennen kuin oltiin näin pitkällä, talo tarvitsi pitkän ja perusteellisen remontin. Jaana Nurron isällä on saneerausfirma ja häneltä Jaana sai valtavasti tukea remontin toteutuksessa. Myös syvänmerensukeltajana työskentelevä Jaanan irlantilainen mies Mark Ó'Doherty on taitava käsistään.

"Kaikki piti tehdä alusta saakka sähköjen vetämisestä lähtien. Viemäröinti onneksi toimi. Ellei se olisi ollut kunnossa, urakka olisi ollut kannattamaton", Jaana sanoo.

Papereiden mukaan Villa Meretare on valmistunut vuonna 1904. Virossa valmistumisvuosi vanhoissa rakennuksissa oli, kun viimeinenkin kattotiili tai päre oli paikallaan. Talon rakentaminen on alkanut 1800-luvun puolella.

Sen rakennutti varakas liikemies Grigori Jelissejev, joka omisti myös Orun puistossa olleen linnan. Linna tuhoutui toisessa maailmansodassa. Kummankin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Gavril Baranoskilt.

"Talossa on vaikutteita Etelä-Ranskasta ja Etelä-Italiasta. Jelissejevillä oli huvilat molemmissa maissa."

Kaikki yhdeksän huonetta ovat sisutukseltaan erilaisia. Jaana Nurro on hankkinut huonekaluja antiikkiliikkeistä ja saanut niitä perintönä. Huoneissa on kartanon tunnelmaa. Neliöitä huvilassa on 1200, joten sen kunnossapidossa riittää työtä. Huvila avattiin vuonna 2006.

Talvella Jaana Nurrolla on apunaan yksi työntekijä. Molemmat omistajat Jaana ja Mark tekevät itse paljon töitä huvilassa. Kesällä huvila on usein täynnä, jolloin sesonkiapua tarvitaan.

Illallinen on mahdollinen tilauksesta ryhmille. Jaanan harrastuksena on luoda makuelämyksiä keittiöstä.

Jaana Nurro on kotoisin Helsingistä. Hänellä on kaupallinen koulutus ja Helsingissä hän pyöritti omaa firmaa. Hän kulki monta vuotta Viron ja Suomen väliä, mutta se oli liian raskasta ja hän päätti jäädä asumaan kokonaan Viroon.

Kaikki huoneet ovat erilaisia.

Toila on Jaanan mielestä mukava pikkukylä. Naapureissa asuu monia kahdeksankymppisiä, joiden kanssa Jaana vaihtaa kuulumisia.

"Nytkin meidät on kutsuttu naapuriin 85-vuotisjuhlille."

Villa Meretaressa järjestetään kursseja ja työpajoja. Jaana on erityisen kiinnostunut hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvistä kursseista.

"Meille voi tilata halutessa hierojan ja alakerrassa lämpiää puusauna. Siellä on myös takkahuone."

Ja toki kun ollaan Virossa ja vanhassa huvilassa, siellä liikkuu kummitus.

"Kummitus on ystävällinen nainen, eikä tee kenellekään pahaa", Jaana hymyilee.

Katso video Oru-puistosta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Aamiainen.

Romanttinen ja upea Oru-puisto houkuttelee maisemakierrokselle Toilan kylässä Itä-Virumaalla

Puiston lähellä sijaitsee rantatörmä.

Teksti Sirpa Pääkkönen, kuvat Sirpa Pääkkönen ja www.idaviru.ee, Jaana Nurron kotialbumi

Toilan kylässä Itä-Virumaalla sijaitsee upea Oru-puisto, joka on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Syksyllä se valmistautuu talveen. Lehmusten keltaiset lehdet putoavat puiston kauniille käytäville, suihkulähteiden lorina hiljenee ja puiston työntekijät siivoavat puistoa talvikuntoon. Talvella rantatörmät peittyvät lumeen. Kesällä siellä voi tutustua moniin eri kasvilajeihin.

Oru-puistolla Pyhäjoen laaksossa on takanaan jo yli sadan vuoden historia. Se perustettiin jo 1800-luvun lopussa,  ja sitä on vuosien kuluessa täydennetty monilla puulajeilla.

Puisto syntyi, kun varakas pietarilainen kauppias Grigori Jelissejev rakennutti sinne kesähuvilansa.

Orun linna ennen toista maailmansotaa.

 Aluetta ryhdyttiin kutsumaan Orun linnaksi. Puiston piirustukset laati maisema-arkkitehti Georg Kuphaldt.

Puisto syksyllä.

Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 puisto jäi hoitamattomaan tilaan, mutta vuonna 1935 huvilasta tehtiin Viron ensimmäisen presidentin, Konstantin Pätsin kesä-asunto. Toisessa maailmansodassa huvila kuitenkin tuhoutui. Puna-armeija poltti linnan perääntyessään vuonna 1941. Vuonna 1944 saksalaiset räjäyttivät loputkin linnasta.

Nykyään Oru-puisto on kunnostettu upeaksi ulkoilualueeksi. Alueella sijaitsee koulu, jossa Toilan kylän lapset opiskelevat. Puistoon on entistetty ruusutarha, alppipuutarha sekä laululava, jossa kesäisin järjestetään laulujuhlia ja ulkoilmaesityksiä.

Korkeussuhteiltaan puisto on vaihteleva. Korkeuseroja on neljäkymmentä metriä. Ylhäällä olevalta näköalaterassilta aukeaa komea näkymä Suomenlahdelle.

Puisto on kooltaan 105 hehtaaria, ja siellä kasvaa 270 eri puu- ja pensaslajia. Mukana on lajeja myös Kauko-Idästä ja Amerikasta. Puistossa kasvaa muun muassa mantsurianjalopähkinä, hopeakuusi, sembramänty, pyramiditammi, korkkipuu ja harvinainen katsura.

Tunnelmaltaan puisto on romanttinen. Hääparit käyvät kesäisin kuvauttamassa itseään puistossa. Läheisestä Toilan kylpylästä saa mukaansa pikkuisen kartan, jonka avulla voi tutkia romanttista kävelypolkua.

Reitin varrella näkee muun muassa Lippuvuoren näköalapaikan, laululavan, lehmuspuistokäytävän, hopealähteen luolan, linnan terassin , noitametsän ja tekoluolan.

Puistossa on kaunis, kahden granaattikarhun koristama portti, josta alkaa hollantilaisten lehmusten kuja. Kesäisin puistossa toimii kahvila.

Katso video Oru-puistosta

Seuraa blogia Matkalla Itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viron ystävät –Facebook-sivulta.  www.idaviru.ee/fi

Narva-Jõesuu houkuttelee upeilla hiekkarannoillaan – Meresuu-kylpylä tarjoaa elämyksellisiä saunarituaaleja

Meresuun kylpylä.

Sirpa Pääkkönen, teksti, kuvat Sirpa Pääkkönen ja www.idaviru.ee

Hissi vie hetkessä  Meresuun kylpylähotellin yhdenteentoista kerrokseen Narva-Jõesuun kylpyläkaupungissa Koillis-Virossa.

Korkealta aukeaa huima näkymä Suomenlahdelle, hiekkarannalle ja rantaviivaa pitkin kiemurteleviin havupuumetsiin. Metsien keskeltä erottuu huviloita ja pieniä taloja.

"Tämä on Narvan korkein rakennus. Viidentoista kilometrin päässä on Venäjän raja.
 Sinnekin täältä näkee ",  Meresuu span johtaja Igor Baranov sanoo.

Hän on johtanut hiekkarannan vierellä sijaitsevaa kylpylähotellia runsaan vuoden ja esittelee, mitä kaikkea hotelli tarjoaa kylpylävieraille. Hyväkuntoinen hotelli on rakennettu vuonna 2008. Siellä on 109 huonetta, joista osa on perhesviittejä.

Suolahuone

Meresuussa saa hyvinvointipalveluiden lisäksi lääketieteellisiä hoitoja.
"Hoitojen ajatuksena on, että niitä saa kauniissa ja rauhallisessa ympäristössä."
Hoitoja toteutetaan 38 huoneessa. Mukana on muun muassa suolahuoneita, hierontahuoneita, rentoutumishuoneita ja hierovia kylpyhuoneita. Monet hoidot tähtäävät siihen, että keho rentoutuu ja jännitys ja stressi helpottavat.

Asiakkaista 8-10 prosenttia on suomalaisia. Hotelli tekee yhteistyötä useiden suomalaisten matkatoimistojen kanssa.Saunoja on kahdeksan ja kahta uutta saunaa rakennetaan.
"Vesikeskukseen on tulossa myös lapsille oma lasten vesikaupunki."

Meresuu tarjoaa asiakkaille elämyksellisiä ohjattuja saunarituaaleja. Noin kymmenen minuutin pituisessa saunarituaalissa vihdotaan, huuhdellaan ihoa vuoroin kuumilla ja kylmillä vesillä ja haistellaan erilaisia tuoksuja kuten eukalyptusta.
"Haluamme antaa ihmisille monipuolisia elämyksiä."
Hotellissa on myös hyvät liikuntasalit ja iso leikkitila lapsille.

Narva-Jõesuu on talvisin Narvan vieressä sijaitseva rauhallinen pikkukaupunki, jossa asuu noin kolmetuhatta asukasta. Kesäisin huvila-alueen asukasmäärä nousee jopa kymmeneentuhanteen.
"Kesällä majoitustilat täyttyvät nopeasti, joten ne kannattaa varata ajoissa."

Igor Baranov

Narva-Jõesuussa on noin kaksitoista kilometriä hiekkaranta, joka vastaa Terijoen hiekkoja tai Pärnun rantaa. Ainakin vielä siellä on rauhallisempaa kuin Pärnussa.
Rannlla  on kolme kylpylähotellia ja lisää rakennetaan.

Historiallisesti ranta on vanhaa huvila-aluetta. Siellä kävi pietarilaisia aristokraatteja, ja ennen ensimmäistä maailmansotaa rannalla oli jopa tuhat huvilaa. Puuhuviloita kuitenkin tuhoutui toisessa maailmansodassa ja osa niistä siirrettiin muualle Viroon, muun muassa Pärnuun, Haapsaluun ja Tallinnaan.
Hotellin nettisivut
  

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Jalkahoitoa.

Ravintola-sali

Hotellissa on yksitoista kerrosta.

Avinurmella nikkaroidaan puusta ja päreistä koreja, kiuluja ja leikkikaluja - työpajassa matkailijakin saa kokeilla nikkarointia

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Avinurmella Itä-Virumaalla lapset oppivat tekemään tuohesta ja päreestä koreja jo koulussa. Puutyöt kuuluvat opetusohjelmaan pienessä kylässä, jonka asukkaille puu on tarjonnut elannon satoja vuosia.

Puutöiden keskus on Avinurmen puuaitta, jossa hyllyt notkuvat koreja, kiuluja, leikkikaluja, pannunalusia ja koristeita. Myynnissä on 600 erilaista tuotetta. Suurin osa on tehty puusta.

Straussin perheyritys perusti puutuotteita valmistavan yrityksen Avinurmelle 23 vuotta sitten. Puuaitta rakennettiin seitsemän vuotta sitten. Siellä on kauppa, kahvila ja työpajoja. Puuaittaa emännöi Eveli Tooming.

Eveli Tooming

"Tuotteistamme 70 prosenttia menee vientiin, muun muassa Japaniin, Latviaan, Ruotsiin, Norjaan ja Suomeen. Suomeen viedään erityisen paljon saunatuotteita", Eveli Tooming kertoo.

Puu saadaan ympäröivistä metsistä. Jonkun verran puuta tuodaan Avinurmeen myös Suomesta.

Avinurmen puuaitassa järjestetään kursseja kahdessatoissa erilaisessa työpajassa. Siellä taivutellaan päreistä koreja ja maalataan niitä, nikkaroidaan pieniä puukoruja, valetaan kynttilöitä ja leivotaan perinneleipää.

Työpajoissa käy paljon ryhmiä, ja ryhmän kannattaa varata etukäteen aika työpajalle. Jos paikalle sattuu tulemaan ilman ajanvarausta, puuaitassa on Eveli Toomingin 85-vuotias isoäiti opastamassa korin tekoa.

"Isoäiti ei puhu muuta kuin viroa, mutta hän näyttää, kuinka kori tehdään. Hän antaa ohjeet viroksi ja työpajaan tulevat ulkomaalaiset lapset oppivat samalla hieman viroa."

Avinurmen perinteet puukylänä ovat pitkät. Asutusta alueella on ollut jo 1300-luvulla.
"Täällä on paljon metsiä, mutta vähän laidunmaata. Ihmiset oppivat hankkimaan elantonsa puusta."

Puun käyttämistä helpotti se, että Venäjän vallan aikana Avinurme kuului tsaarin maihin, eikä tsaarilla ollut aikaa valvoa, kuinka metsää käytettiin. Sitä sai hyödyntää paljon vapaammin kuin kartanoiden omistuksessa olleita maa-alueita.

Koska Avinurme sijaitsee syrjässä valtakeskuksista, sinne rakennettiin kapearaiteinen rautatie puutavaroiden kuljetusta varten.

Rautatie ei ole enää käytössä, mutta kyläläiset ovat kunnostaneet muutaman vaunun museojunaksi. Talkoisiin osallistui muun maussa koululaisia. Yksi vaunu on sisutettu kuvaamaan kyydityksiä vuonna 1949. Avinurmeltakin kyyditettiin väkeä Siperiaan pakkotyöhön. Vaunu on surullista katsottavaa.

Katso video Avinurmesta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta. 

 www.idaviru.ee/fi

Puuaitan kotisivut

Joulupukki vie lapset seikkailemaan Alutagusen joulumaassa Itä-Virumaalla - seikkailumaassa kiivetään puuhun ja tehdään joulukoristeita

Virolaispukit Alutagusen seikkailumaassa. Kuva Alutaguse.

Sirpa Pääkkönen, teksti

Ota koppi, 8-vuotias Ksenja heittää pallon äidilleen Julia Pavlovalle Alutagusen joulumaassa Itä-Virumaalla. Urheilukeskuksen salia koristavat  joulukuusi ja takka. Lattialla lojuu tyynyjä ja pehmoleluluja. Pöytä pursuaa askartelutarvikkeita.
Sali on yksi etappi jouluisella parin tunnin seikkailukierroksella, jossa lapset saavat erilaisia tehtäviä.

Sisätiloissa askarrellaan, mutta sitä ennen seikkaillaan ulkona. Joulupukki odottaa lapsia puuhun rakennetun majan vieressä. Majan nimi on Harakan pesä. Se alla on aidattu haka, jossa tänä vuonna tepastelee lampaita. Majaan pääsee kiipemään ja siellä odottaa tehtävä, jota eri sovi paljastaa etukäteen.

Joulupukki seuraa lapsiryhmää koko seikkailukierroksen ajan. Hän antaa ohjeita, minne polku milloinkin vie.

Alutagsen joulumaakierroksia on järjestetty neljän vuoden ajan.

Ksenja ja Julia Pavlova

"Keksimme lapsille joka vuosi uusia yllätyksiä. Muuten he sanovat, että tämähän oli jo viime vuonna. Eläimetkin vaihtuvat vuosittain. Viime vuonna oli vuohia", Joulumaassa työskentelevä Julia Pavlova sanoo.

Metsässä tehdään pieni seikkailuretki ennen kuin päästään sisätiloihin lämmittelemään ja askartelemaan esimerkiksi joulukuusen koristeita. Alutagusen joulukuusi on koristeltu itse tehdyillä koristeilla.
Pukki kertoo lapsille tarinoita ja laulaakin saa.

Loma- ja urheilukeskus Alutaguse sijaitsee Koillis-Virossa järvialueella Illukan kunnassa. Siellä on nelisenkymmentä metsäjärveä. Mäntymetsässä on paljon patikointireittejä ja alueella voi telttailla. Talvella metsiin tehdään latuja.

Kesällä voi testata Alutagusen seikkailuratoja, joiden vaikeusasteet vaihtelevat. Ratoja on yhteensä viisi.

Katso video Joulumaasta

Seuraa blogia Matkalla itä-Virossa – seikkailuja ja elämyksiä, katso videoita Youtubesta, vieraile Itä-Virossa. Blogit ja videot löydät muun muassa Googlesta ja Itä-Viro ystävät –Facebook-sivulta.

 www.idaviru.ee/fi

Alutagusen nettisivut

Pukki kertoo lapsille tarinaa.